Basekan perhe kaipaa lähemmäs palveluita

Kajaanin maahanmuuttajapalvelujen piirissä on noin 120 perhettä, joista Otanmäessä asuu runsaat 20. Kovin pitkäaikaisia asukkaita ei entinen kaivoskylä ole pakolaisista saanut.

"Linja-autoyhteydet Kajaaniin ovat huonot. Aamulla joudumme heräämään hyvin aikaisin, jotta ehdimme kielikurssille", kertoo jo kohtalaisesti suomea taitava Baseka.

Pari vuotta sitten Kongosta Libanonin kautta Suomeen saapunut Willy Shabulintente tietää, että pakolaiset haluavat yleensä kaupunkeihin. Esimerkiksi Otanmäkeen asutetuista sudanilaisista perheistä on paikkakunnalla enää yksi.

"Opiskelu on helpompaa, kun matkoihin ei kulu paljon aikaa. Itse haluaisin jatkaa kesken jääneitä insinööriopintojani", Willy suunnittelee.

Willy on saanut työpaikan pakolaisten neuvojana Mannerheimin Lastensuojeluliiton Juuret ja siivet -hankkeessa, jonka tavoitteena on saada maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa.

Kajaani on irtisanonut pakolaissopimuksensa. Se on voimassa lokakuuhun saakka. Ennen sitä yritetään saada uusi sopimus aikaiseksi -- nykyistä paremmin korvauksin. Etenkin pakolaisten sivistystoimelle aiheuttamista lisäkustannuksista on keskusteltu paljon.

Muhokselle otettiin runsaat 20 vietnamilaista pakolaista jo 20 vuotta sitten. Monet ovat muuttaneet pois, mutta perheiden yhdistämiset ja syntymät ovat pitäneet vietnamilaistaustaisten määrän kunnassa edelleen noin 20:ssä.