Sarjakuvia kyynärpäätekniikkaa kaihtaen

Löydä minut tästä kaupungista -teoksessa, kuten mietityissä julkaisuissa yleensäkin, kannet ovat oleellinen johdatus sisältöön, sen teemoihin ja tunnelmiin.

Tunnelmiin erityisesti kun Mari Ahokoivun uutuudesta on kyse.

"Kuvaan tunteita, en tarinoita", hän luonnehtii tyyliään. "Teen lyhyempiä sarjakuvia, jotka ovat mielestäni enemmän sarjakuvarunoja, ei -tarinoita.

Hän ei ole huolissaan siitä, että tunnepuolen painottuminen haittaisi kokonaisuuden hahmottumista.

"Jos lukija saa siitä irti jotain - vaikka käsittäisikin tarinan eri tavalla kuin minä, tekijä - olen tavoittanut haluamani."

Rankka aika Ranskassa


Kasvoton tyttö vieraassa kaupungissa -teemasta ei voi olla vetämättä johtopäätöstä sarjakuvaromaanin omaelämäkerrallisuudesta. Medianomiopintoja Oulun ammattikorkeakoulussa suorittanut Ahokoivu näet hankkiutui vaihto-opiskelijaksi Ranskan Angoulêmeen, sarjakuvan eurooppalaiseen mekkaan, ja teoksen miljöö vie suoraan pittoreskin kaupungin ytimeen.

"Vaihtoni oli aika raskas. Kaupunki jäi anonyymiksi, vaikka se on kaunis ja vanha. Halusin, että tämä näkyisi kirjassa."

Mari myöntää muunkin omakohtaisuuden. "Löysin itseni silloin eksyksissä. Hyväksyin sen."

Lukija saattaa aistia Ahokoivun teoksessa näkymättömän linkin Albert Camus´n romaaniin Sivullinen. Mari Ahokoivu ei klassikkoa kuitenkaan ole lukenut.

Tansania piirtyi ensiksi


Mari halusi teoksensa ehdottomasti Asema Kustannuksen listoille. "Olen aina toivonut, että he julkaisisivat multa joskus jotain."

"Minulla on syvä luottamus Mikaan (Lietzén) ja Villeen (Ranta). Mika on aivan mahtava taittaja ja Ville osaava kustannustoimittaja."

Kytky Ville Rannan kautta koko genreen vahva: Ranta oli Ahokoivun mentor ja innoittaja silloin, kun oivallus sarjakuvasta omana alana syntyi Marin mielessä.

"Tein Oulun steinerkoulun päättötyöksi sarjakuva-albumin, joka oli matkakertomus Tansa-nian-luokkaretkestämme. Ville oli työn ohjaaja."

Päättötyötään ennen Mari kertoo piirtäneensä enimmäkseen harjoitelmia. "Esimerkiksi kopioin fantasiapiirroksia todella paljon." Näiden maneereiden kitkeminen oli kova homma, hän huokaa.

Näkyykö 18-19-vuotiaana tehdyn sarjakuvareportaasin jälkiä tämän päivän työssä?

"Kyllä Ranska käänsi mun tyylin ihan uusiksi. Siltikin uskon, että jotain vaikutteita löytää, paitsi mangaa ei enää", Mari selittää naurahdellen.

"Olen tosi katkera", hän kärjistää pilke silmissään. "Kyllä sitä mangaa nyt löytyy joka kioskilta." Tosiasiassa se oli hänen mielestään hyvä asia. "Manga pystyi vaikuttamaan tyyliini vain vähän."

Avoin vuorovaikutus


Vaikutteita toisilta sarjakuvataitelijoilta otetaan vapaasti, mutta kopioimatta, lienee yleinen lainalaisuus tässäkin lajissa. Tekijöidenvälinen avoin vuorovaikutus taas on seikka, jossa toisilla kulttuurialoilla olisi opittavaa. Kyynärpäitä ei käytetä toisen kylkeen tökkimiseen. Siitä pikemminkin tartutaan kiinni ja autetaan eteenpäin.

"Avointa tämä on. Ehdottomasti. Tämä on pieni maa, ja markkinat ovat pienet", Mari kommentoi. "Kilpaileminen olisi ihan järjetöntä muutenkin, kun kaikki tekevät omaansa."

Entä mitä on edessä?

"Palauttelen itseäni vielä", Mari Ahokoivu huokaisee. On sen aika, sillä prosessi Löydä minut tästä kaupungista -teoksen piirtymisestä viimeiseen ruutuunsa ja siitä painokoneen armoille oli rankka.

Syksyyn mahtuu töitä, opettamista Helsingin sarjakuvakeskuksella ja kursseja kansalaisopistoissa. Ehkä piirun päässä valmistumista olevat kuvalliseen viestintään suuntautuneet medianomiopinnot saavat nekin siivun sarjakuvataiteilijan ajasta.

Ensin kuitenkin on aika nostaa malja esikoisteokselle.

Mari Ahokoivun sarjakuvaromaanin Löydä minut tästä kaupungista julkistamistilaisuus tänään kello 18 Lifestyle Kaupassa, Hallituskatu 11.