Ehdotuksen mukaan tekijänoikeudet työntekijän luovaan työhön olisivat siirtyneet automaattisesti työnantajalle, ellei asiasta olisi muuta sovittu. Työnantaja olisi saanut myös myydä ja tietyissä rajoissa muuttaa luovan työn sisältöä työntekijältä kysymättä.
Wallin perusteli päätöstään sillä, että ehdotus sai hyvin ristiriitaisen vastaanoton.
–Lausuntoja ehdotuksesta tuli lähes kolme sataa. Poikkeuksellisesti tutustuin niihin kaikkiin itse. Tulin siihen tulokseen, että osapuolten kannat ovat erittäin kaukana toisistaan, Wallin sanoi tiedotustilaisuudessaan.
Työntekijät katsoivat, että esitys meni liian pitkälle ja heikensi heidän asemaansa. Työnantajat puolestaan halusivat vieläkin enemmän vahvistaa työnantajan mahdollisuuksia hyödyntää teoksia.
–Esittelevän ministerin täytyy olla hyvin varma siitä, että annettava esitys kirkastaa vallitsevia olosuhteita eikä hämmennä niitä edelleen. Jos tästä ei ole varma, niin sitten ei pidä esitystä antaa, Wallin totesi.
Lainmuutoksella olisi ollut vaikutusta muun muassa työsuhteessa olevien taiteilijoiden ja toimittajien asemaan. Heidän etujärjestönsä vastustivat lainmuutosta näyttävästi ja sitä vastaan kerättiin 16 000 nimen adressi.
Luovasta työstä syntyy teos
Tekijänoikeus tulee pohdittavaksi silloin, kun työn tulosta voidaan pitää teoksena. Sellaisesta on kysymys esimerkiksi kirjoissa, lehtikirjoituksissa, valokuvissa ja elokuvissa.
Ilman lainmuutostakin on mahdollista, että työntekijät luovuttavat tai myyvät kokonaan tai osittain oikeutensa teoksiin, joita he ovat luoneet joko yksin tai suuremman ryhmän osana. Eräillä aloilla tämä on jo normaalia käytäntöä.
Yritysmaailma ja erityisesti mediayhtiöt olivat toivoneet oikeuksia teoksiin kokonaan itselleen. Wallin arveli, ettei asian nyt saama käänne tullut niillekään yllätyksenä.
–Uskon heidän aistineen, että näin tulisi käymään.