13222
JUURI NYT |
Kolumnit 24.1.
Ruotsin pitäisi antaa tilaa muille kielille
Suomalaisille ruotsia hyödyllisempää olisi osata venäjää, japania, espanjaa, kiinaa tai jopa arabiaa. 2010-luvulla on vihdoinkin voitava kyseenalaistaa ns. pakkoruotsi ilman syytöksiä kielivähemmistön oikeuksien polkemisesta.
Lama ja kasvava työttömyys ovat haudanneet alleen keskustelun työperäisestä maahanmuutosta.
Vain muutama vuosi sitten maan suurimpia huolenaiheita oli se, miten suomalainen työvoima riittää, kun suuret ikäluokat lähtevät eläkkeelle. Vuoteen 2030 mennessä työikäisten määrä vähentyy 300 000:lla. On vaikea uskoa, että nyt eläkeiästä tappelevat työmarkkinajärjestöt olivat vuonna 2006 yksissätuumin vaatimassa lisää ulkomaalaisia Suomeen töihin.
Eivät vaadi enää -- ainakaan kovaäänisesti. Nelisen vuotta sitten EK, Akava, Kirkon työmarkkinalaitos, SAK, Valtion työmarkkinalaitos, Kunnallinen työmarkkinalaitos ja STTK olivat yhteisessä tiedonannossaan sitä mieltä, että "kotimaista työvoimaa tarvitaan täydentämään suomalaista työvoimaa, ei korvaamaan sitä". Muussa tapauksessa "hyvinvointimme kannalta ratkaiseva talouskasvu uhkaa hiipua vähenevän työpanoksen takia".
Näitä puheita ei enää kuule. Se on merkillistä. Väestö ei ole lakannut laman takia vanhenemasta.
Työperäinen maahanmuutto on kaunis ajatus. Viittaukset suvaitsevaisuuteen ja monikulttuurisen yhteiskunnan ihannointi ovat juhlapuheiden standardisisältöä. Suomi on oikeasti tehnyt työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi kovin vähän. Analyysi Suomen väestörakenteesta on oikea ja ajatus toimenpiteistäkin, toteutus vain puuttuu.
Jos Suomi aivan oikeasti haluaisi houkutella maahanmuuttajia tänne töihin korvaamaan eläkkeelle siirtyviä ja pitämään hyvinvointivaltiota pystyssä, pitäisi kyetä tekemään yhteiskunnan perustuksia ravistelevia päätöksiä. Yksi sellainen päätös on kieli. Englanti pitäisi virallistaa jo seuraavalla vaalikaudella.
On aivan turha kuvitella, että satojatuhansia työikäisiä ja -kykyisiä ulkomaalaisia saataisiin Suomeen ilman, että he voisivat työn lisäksi asioida virastoissa, kaupoissa ja vapaa-aikanaan suomen lisäksi rutiininomaisesti englanniksi. Suomi on kielenä niin vaikea, että sen hallitseminen riittävästi työntekoa varten ottaa lahjakkaimmiltakin pari vuotta. Kun uskallan ennustaa, ettei englannin virallistaminen lähivuosina ole realismia, ei realismia liioin ole odottaa massiivista työperäistä maahanmuuttoakaan. Ukkoutuminen ja akkautuminen jatkuu. Ainoa helpotus työvoimapulaan tullee siitä, kun teollisuuden rakennemuutoksen myötä 150 000 työpaikkaa joko siirretään pois Suomesta tai lopetetaan kokonaan.
Kielikeskustelu pyörii liiaksi ruotsin tai paremminkin pakkoruotsin ympärillä.
Maailman käyttökieleksi, uudeksi lingua francaksi, on tullut englanti jo aikoja sitten. Sen suhteen nuoren polven suomalaisilla ei enää ole ongelmaa. Jokainen peruskoulun läpäissyt tulee kielellä vähintäänkin auttavasti toimeen. Ruotsin laita on toisin. Tarve sen käyttämiseen vähenee jatkuvasti. Ja taito häviää samaa tahtia. Enää ei edes ole mitenkään epähienoa puhua ruotsalaisen kanssa englanniksi.
Ruotsin kielestä on huolehdittava, koska Suomessa asuu noin 300 000:n ruotsia äidinkielenään puhuvan ihmisen vähemmistö. Määrä on sattumoisin sama kuin on niiden työperäisten maahanmuuttajien, jotka tarvittaisiin vuoteen 2030 mennessä, jotta suomalainen yhteiskunta toimisi kuten se toimii tänään.
Ja kansainvälisten suhteidemme, erityisesti kaupan, näkökulmasta ruotsi ei ole ollut enää aikoihin ensiarvoisen tärkeä kieli. EU:n jäseneksi liittyminen devalvoi pohjoismaisen yhteistyön merkityksen laakista. Lisäksi kansainvälistyneissä pohjoismaisissa yrityksissä työkielenä on useimmiten niissäkin englanti. Kun omistus on hajautunut ympäri maailmaa, päällekkäisen työn välttämiseksi englanti on ottanut yliotteen kokouksissa, asiakirjoissa ja esitteissä ja muussa materiaalissa. Suomalaisille ruotsia hyödyllisempää olisi englannin lisäksi osata venäjää, japania, espanjaa, kiinaa tai jopa arabiaa. Jos erityisesti BRIC-maissa (Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina) on taloudellisen kasvun runsaudensarvi tulevaisuudessa, miksi kuluttaa aikaa ja yhteisiä resursseja ruotsiin. Ruotsia pitäisi opiskella niiden, joille kielen taitaminen on ehdottoman välttämätöntä -- ja alusta asti vapaaehtoisesti.
Suomalaisen yhteiskunnan muutospaineista on paasattu paljon. Hyvä on, muututaan sitten. Muuttuminen on kuitenkin muutakin kuin kauniita aikeita. Se on päätöksiä, tahtoa ja kykyä tehdä asioita toisin, ravistella perustuksia ja haastaa käytäntöjä. Eikä aina edes hauskaa.
2010-luvulla on vihdoinkin voitava kyseenalaistaa ns. pakkoruotsi ilman syytöksiä kielivähemmistön oikeuksien polkemisesta. Kyse on sentään tulevaisuudesta, joka on luotava koko sakille, jonka enemmistö sattuu olemaan suomenkielistä.
***
Maahan syöksyneestä Hornetista ei löytynyt ehjänä mitään pyörää suurempaa osaa. Kone oli parsittu kokoon vuonna 2001 pudonneesta hävittäjästä 15 miljoonan euron kustannuksin. Sillä oli takanaan kolme koelentotuntia. Siinä tuli säästämiselle melkoinen tuntihinta.
KOMMENTIT
Ainaista parkumista ihmettelevä
24.1.
Turha kuvitella, että jonkun yksittäisen kielen opettelun vähentäminen lisäisi jonkun toisen kielen opiskelua - käytäntöhän on jo osoittanut, että vain onkimiskurssit, patikointikurssit ja pitsakurssit vetävät. Muistettava on myös, että ruotsi kielenä on todellakin silta läheiseen Skandinaviaan. Hyvä olisi, jos muidenkin maiden kieliä osattaisiin, mutta totuus on, että englannilla pärjää, jos ei kyseiseen maahan aio muuttaa tosissaan asumaan - ja kukapa esimerkiksi Venäjälle muuttaisi?
Ruotsinsa koulussa opiskellut
24.1.
Olipa päätoimittajalta käsittämättömän ahdas tulkinta ruotsin kielen asemasta pelkästään Suomen vähemmistökielenä, kun kyse on Suomen virallisesta kielestä ja yhdestä tärkeimmistä linkeistämme meille tärkeisiin Skandinavian maihin! Ruotsin kielen osaaminen ei vähennä muiden kielten oppimista - päinvastoin.
parkuja
24.1.
Kyllä yksittäisen kielen opiskelun vähentäminen voi lisätä toisen kielen opiskelua.
Olisi hyvä myös muistaa, että monet kokee pakko ruotsin historiallisena jäänteenä ja se pakotus on erittäin epämotivoivaa. Vapaehtoisuuteen perustuvat opintoihin on yleensä helpompi motivoitua => tulokset parempia.
Opiskelussa joutuu pirorisoimaan opintoja. Kaikkea ei voi opiskella ja pitää pyrkiä valitsemaan sellaiset kurssit, jotka uskoo hyödyllisimmiksi ja tärkeimmiksi.
Itse jouduin jättämään saksan pois lukion opinnoista, koska se ei vaan mahtunut lukujärjestykseen. Pakollisien ruotsin kurssien tilalle olisin mielelläni ottanut saksaa, joka myös myöhemmin ajatellen olisi ollut hyödyllisempää.
Olen työni puolesta käynyt reilussa kymmenessä euroopan maassa. Yllättävän usein olen törmännyt siihen, ettei paikalla olekkaan yhtään englantia osaavaa. Näissä tilanteissa joka kerta paikalla olisi ollut saksaa osaavia.
Myös venäjä voisi olla hyödyllisempi kielenä, vaikka sinne ei asumaan menisikiään. Vanhoissa itäblokin maissa ei vielä muutama kymmenen vuotta sitten edes saanut opiskella englantia, mutta venäjää osataan yleisesti.Mielestäni kielten opiskelussa olisi hyvä panostaa sellaisiin kieliin, joiden avulla pystyisi kommunikoimaan mahdollisimman useiden ihmisten kanssa, eikä sellaisiin että pystyy kommunikoimaan pienen naapurikansan kans heidän äidinkielellään. Ruotsalaiset yleensä osaavat englantia, joten heidän kanssa tulee hyvin juttuun vaikkei ruotsia osaisikaan.
Kärjistäen voi sanoa, että ruotsia tarvitsee vain jos sinne menee asumaan. Kuinka moni suomalainen muuttaa ruotsiin asumaan?
Miksi myös niiden, joitka eivät ruotsiin ole muuttamassa, on PAKKO tuhalata resurssejaan kieleen, joka ei ehkä ole turha mutta selkeästi vähemmän käyttökelpoinen kuin monet muut?
Kielten maikka
24.1.
Tilalle pitäisi oikeasti valita joku muu kieli tai muuten suomalaisten kielitaito rapautuu entisestään. Opettajien koulutusta tulisi myös lisätä tuntuvasti. Mistä riittäisi syrjäkylillekin päteviä ranskan, venäjän ja kiinan opettajia? Oppilaiden pitäisi olla kutakuinkin tasavertaisessa asemassa Utsjoella ja Espoossa. Verkko-opetuskaan ei yksin riitä suullisen kielitaidon vaatimusten paineessa.
Fennoskandinaavi
24.1.
Tyypillistä RKP-henkistä roskaa tuo Skandinavian hehkutus, mutta pääkirjoitus oli erinomainen
ja todella hyvin perusteltu toisin kuin RKP:n propagandaosaston kirjoitukset.Skandinavia on
mitätön osa Eurooppaa ja suomalaisten ei kuulu todellakaan juuttua Pohjolaan, kun koko Eurooppa on avoinna kieliä osaaville.
tammikuu
24.1.
Miksi kuvitellaan, että ruotsin kielen opiskelu imee ihmisen muut resurssit, eikä enää jakseta opskella muuta? Suomi on kaksikieleinen maa, ja kansaisten tulisi saada palveluja myös ruotsiksi. Ei se vaadi ihmeitä. Verrataan vaikka siihen miten suomen kielisiä palveluja ja opetusta on järjestetty suomalaisille siirtolaisille Ruotsissa.
Vastasin tähän siksikin, että olen muuttanut Venäjälle, suomalaiset voisivat oppiakin täältä jotain, mutta se on jo toinen juttu.
Vastasin tähän siksikin, että olen muuttanut Venäjälle, suomalaiset voisivat oppiakin täältä jotain, mutta se on jo toinen juttu.
Pois pakkoruotsi!
24.1.
Ruotsissa on jo tajuttu maailmankielten merkitys: Siellä saa korkeakouluun lisäpisteitä modernien kielten opiskelusta, esim. saksa, ranska, espanja.
Suomessa taas on hirttäydytty ruotsin kieleen,
joka päättäjien mielestä on tärkein kieli suomalaisille.
Sehän on ainoa absoluuttisen pakollinen aine kaikilla opintojen asteilla.
Ruotsissa siis korostetaan kahden modernin kielen osaamisen tärkeyttä.
Suomessa tällaista linjausta ei ole: on vain linjattu,
että ruotsia on jokaisen suomalaisen luettava."Kunskaper i två moderna språk (med det tillägg som anges i § 7.1),
varvid det andra språket också skall behärskas väl,
förutom svenska, skall premieras i samband med intagning till högskolan."
Omituinen näkökanta
24.1.
Mitä vikaa on onkimiskursseissa, patikointikursseissa tai pitsakursseissa???? Niitä kaikkia tarvitaan ja ihmiset käyttävät niihin vapaa-aikaansa. Pakkoruotsin iltakursseille ei taas ole tunkua. Kouluissa opetusohjelmat ovat tiukkoja ja koulupäivät pitkiä, joten ei sinne väliin enää voi lisä kieltenopetusta tunkea. Pakkoruotsin poistaminen antaisi mahdollisuuden halukkaille valita jonkun muun kielen sen tilalle päivittäisen tuntimäärän pysyessä ennallaan. Ne jotka kokevat ruotsin kielen ja Ruotsin valtion tärkeäksi voivat tietysti opiskella ruotsia.
Kuka muuttaisi Venäjälle?? Outo kysymys. Yhtä hyvin voisi kysyä miksi pitäisi muuttaa Ruotsiin? Venäjän pelkoko se nyt on uusi syy pitää yllä pakkoruotsia? Pakkoruotsin poistaminen ei tarkoita tosiaankaan sitä, että pitäisi nimetä uusi pakkokieli, vaan että järkevät ihmiset voivat valita minkä kielen tahansa tilalle.
Pertti
24.1.
Asiallinen kirjoitus. Todellisuudessa ruotsin kieli on painannut koko Suomen yhteiskuntaa, koska sen täysin ylimitoitettu käytäntö on tullut hyvin hyvin kalliiksi. Ruotsinkielisellä vähemmistöllä voi olla enemmän yhteyksiä Skandinaviaan ja he saavat ruotsia lukea, jos eivät osaa sitä riittävän hyvin. Ruotsin uusi kielilaki on sellainen, että sellainen pitää saada Suomeen ja NOPEASTI, tämä siis tarkoittaa että Suomesta tulee virallisestikin yksikielinen, joka se itse asiassa on jo kauan ollut.
Tympääntynyt
24.1.
Voe pyhä yksinkertaisuus! Mantila taitaa todellakin inhota ruotsia ... :( Englannin nykyteinit osaavat kyllä ilman englannin aseman "virallistamistakin". Eiku käännänkin heti takkiani: tehdään vaan englannista Suomen virallinen kieli, niin jo sen kannatus ja osaaminen laskee kuin lehmän häntä!
jokuvaan
24.1.
"Ainaista parkumista ihmettelevä"
Parkuminen toki jatkuu tulevaisuudessakin, osat vaan vaihtuvat.
pakkoruotsi pois
24.1.
Pakkoruotsi on ehdottomasti poistettava kouluista. Kun ajatellaan, mikä tuntimäärä siihen uhrataan, sillä tuntimäärällä voisi opiskella paria muuta kieltä. Ruotsia puhuu vain YKSI ainoa maa maailmassa. Jos menemme Ruotsiin, käytämme englantia tai suomea! Suomalaisten pitää opiskella ranskaa ja espanjaa, joiden kielialueet kattavat esim. Afrikan ja etelä-Amerikan.
pakkoruotsi pois
24.1.
Pakkoruotsi on ehdottomasti poistettava kouluista. Kun ajatellaan, mikä tuntimäärä siihen uhrataan, sillä tuntimäärällä voisi opiskella paria muuta kieltä. Ruotsia puhuu vain YKSI ainoa maa maailmassa. Jos menemme Ruotsiin, käytämme englantia tai suomea! Suomalaisten pitää opiskella ranskaa ja espanjaa, joiden kielialueet kattavat esim. Afrikan ja etelä-Amerikan.
TkT
24.1.
Kolumni on asiallinen ja kiihkoton. Kiitos siitä. Edelliseen kommenttiin viitaten, minäkin voin myös ihmetellä että kukapa Ruotsiin muuttaisi. Itse kun en pidä sitä mitenkään houkuttelevana. Tällaiset ihmettelyt tuskin riittänevät hyviksi argumenteiksi pakkoruotsin säilyttämiselle. Parempi vaihtoehto on opettaa suomalaisille kaksi vierasta kieltä siten että englanti pidetään pakollisena ja toinen kieli valitaan esimerkiksi ryhmästä: venäjä, ruotsi ja saksa. Tämä mahdollistaa huomattavasti laajemman kielipääoman Suomelle. Lisää hyviä argumentteja vapaaehtoisen ruotsin puolesta löytyy osoitteesta http://www.pakkoruotsi.net/.
saima_h
24.1.
Hyvä, Mantila ja Kaleva, että kritisoitte pakkoruotsian opiskelua. On todella järjetöntä että nykypäivänä kaikkien suomalaisten on opiskeltava 5% vähemmistön puhumaa kieltä, joka on käyttökelvoton kieli Ruotisn ja Suomen ulkopuolella.
Toivon että Mantila ja Kaleva uskaltavat myös nostaa keskusteluun Suomen kaksikielisyyden. Sen ylläpitämiseen käytetään valtava määrä rahaa, mm FST5 vie lähes 20% Ylen budjetista, vaikka katsojamäärät ovat 1-2% Ruotsinkielisen opetuksen järjestäminen kaikilla kouluasteilla syö suomenkielisten ja muiden vähemmistökieliryhmien etuja, näkyvimmin korkeakouluopetuksessa. Laman aikana olisi ehdottomasti leikattava pakkoruotsin opiskeluun käytettävää rahaa, koska se on rahan heittämistä kankkulan kaivoon.
Kansainvälistyvässä Suomessa on kasvava määrä kielivähemmistöjä, jotka tarvitsevat myös omakielisiä palveluita. On kestämätöntä että yksi kielivähemmistö saa selvästi paremman aseman kuin muut kielivähemmistöt. Suomen on otettava mallia Ruotsin uudesta kielilaista, joka edellyttää että kaikkien ruotsalaisten on opiskeltava maan pääkieltä niin että selviävät sillä. Samalla tavalla Suomessa kaikkien kansalaisten on opiskeltava 95% enemmistön kieltä, suomea.
Mantila ja Kaleva, rohkeutta teille, tarttua jatkossa useammin ongelmiin nimeltä pakkoruotsi ja kaksikielisyys!
turha
24.1.
Kun pakkoruotsin puoltajat puolustavat kantaansa tyyliin "se nyt vain on Suomen virallinen kieli", todella ymmärtää ruotsin kielen aseman Suomessa.
Hannu K.
24.1.
Uskomatonta miten joku jaksaa vielä uskoa tuohon liturgiaan Kaksikelisestä Maasta kuin Kommunismin Aamunkoittoon.
Suomi on väestöltään yksi Euroopan yksikielisimmistä maista. Kaksikielisiä olemme käytännössä lähinnä englannin kautta. Ruotsi on vähemmistökieli, jonka järjetön ja kallis asema perustuu vain poliitikkojen kansaa halveksivaan kabinettikulttuuriin.
Tapsa
24.1.
Ja juuri nyt oululaiset virkamiehet opiskelevat "pakkoruotsia" tämän uuden elinkeino yms. virastojen aluemuutosten takia. Jos joko pietarsaarelainen sattuisi soittamaan ja tekeytyisi suomea osaamattomaksi. Että Suomessa jaksetaan pelleillä tässä kieliasiassa enemmistöä kyykyttäen. Mutta suomenkieliset saavat syyttää tässä asiassa itseään. Varsinkin kepulaiset. Johannes Virolaisen ollessa opetusministeri päätettiin hänen johdollaan tästä "pakkoruotsista" peruskouluun. Muuten suomenkieliset voisivat muuttaa perustusslakia tältä osin niin halutessaan, mutta kun kun ei löydy rohkeutta.
Leo Havukainen
24.1.
Hyvä ja asiallinen kirjoitus Markku Mantilalta. Sanomalehdistö on ollut liian kauan hiljaa tämän maan suomenkielisiä sortavasta kielipolitiikasta, jolle ei muualta Euroopasta vertaistaan löydy.
Ruotsin kieli eivätkä suomenruotsalaiset ole mikään itseisarvo, jonka perusteella 92 %:n enemmistöä voi kyykyttää miten tahtoo. Toivon, että Kaleva-lehti tuo pakkoruotsitukseen liittyviä epäkohtia laajemmin esiin.
Lukija
24.1.
Koulut kiittävät päätoimittajaa opiskelijoiden motivoinisesta ruotsin opiskeluun... Opiskelijoilla on kyllä lukujärjestyksen puolesta mahdollisuus opiskella kieliä, mutta kunnat ovat vieneet mahdollisuuden kurssien järjestämiseen tiukentamalla rahoitusta. Laitetaan vaikka uskonto valinnaiseksi, niin ala-asteella pystyy aloittamaan uusia vieraita kieliä, jos niin haluaa.
Leo Havukainen
24.1.
Hyvä ja asiallinen kirjoitus Markku Mantilalta. Sanomalehdistö on ollut liian kauan hiljaa tämän maan suomenkielisiä sortavasta kielipolitiikasta, jolle ei muualta Euroopasta vertaistaan löydy.
Ruotsin kieli eivätkä suomenruotsalaiset ole mikään itseisarvo, jonka perusteella 92 %:n enemmistöä voi kyykyttää miten tahtoo. Toivon, että Kaleva-lehti tuo pakkoruotsitukseen liittyviä epäkohtia laajemmin esiin.
Näin on
24.1.
Suomi on äidinkielenä alle promillella maailman väestöstä, joten sen pitäisi olla ainoa virallinen kieli täällä Suomessa jo sen uhanalaisuuden vuoksi.
Tervetuloa vapaaehtoinen ruotsi!
24.1.
Kielivapautta ovat nyt heränneet puolustamaan tavalliset, hyvin koulutetut ja maailmaa nähneet pienten lasten vanhemmat. Vapaalle kielivalinnalle on olemassa vahvoja perusteita:
- meillä vanhemmat ovat pitkälle koulutettuja ja nyt jos koska kypsiä arvioimaan esimerkiksi lasten kykyä ja tarvetta opiskella kieliä
- nykyisin tarvittaisiin enemmän ns. harvinaisten kielten osaajia, mutta englannin ja ruotsin jälkeen monien voimat eivät riitä enää kolmanteen kieleen ja esimerkiksi kouluissa oppilaita ohjataan ehdottomasti olemaan valitsematta kolmatta vierasta kieltä, jos kahdessa ensimmäisessäkin on työtä
- monien kohdalla olisi järkevintä pitäytyä hankkimaan erinomainen englannin taito, sillä nykyihmisellä olisi oikeus yhteen sujuvaan maailmankieleen, esimerkiksi Ruotsissa toisen vieraan kielen sijasta on mahdollista opiskella lisää englantia ja Ahvenanmaalla lähes kolmannes nuorista opiskelee ysillä vain äidinkieltään ruotsia ja englantia - kieliä ei pidä ylipainottaa aidon osaamisen kustannuksella
- maahanmuuttajalasten kielipaletti on todella raskas (vaikka lapsi osaa vielä heikosti suomea, hän joutuu opiskelemaan englantia, kotikieltään ja ruotsia)
- monissa perheissä ollaan jo kaksikielisiä jollain muulla yhdistelmällä kuin suomi-ruotsi ja näiden perheiden todellisuus ja tarpeet sivuutetaan täysin nykykuvioissa
Perustelut ruotsin pakollisuudelle ovat ajasta jäljessä ja ristiriidassa niiden pohjoismaisten arvojen kanssa, joihin olemme sitoutuneet.
Kansa on kypsää valitsemaan – Tervetuloa vapaaehtoinen ruotsi!
Kummerla
24.1.
Hmm, mitäköhän tuolla Mantilalla oikein on ruotsinkieltä vastaan? Itse en ymmärrä miten espanja, kiina ja arabia voisivat olla hyödyllisempiä kuin ruotsi. Kaikki kielet ovat toki sinänsä hyödyllisiä, mutta tärkeimpiä kieliä Suomessa ovat englanti (universaali kieli), ruotsi (toinen kotimainen kieli ja naapurimaan kieli) ja venäjä (naapurimaan kieli). Englannin merkitys tulee varmaan vielä kasvamaan, mutta on vaikea kuvitella että kiinasta tulisi tärkeämpi kuin lähialueen kielistä. Suomi tulee jatkossakin sijaitsemaan Ruotsin ja Venäjän välillä - ja maantieteelle emme tunnetusti voi mitään.
paavo lippnen
24.1.
Englanti toiseksi viralliseksi ruotsin tilalle. Englanti ainoa pakollinen kieli suomenkielisille. Kaikki muut kielet vapaaehtoisia.
Sellainen kehitys ei ole toivottavaa, että lännessä opiskellaan ruotsia ja idässä venäjää PAKOLLA.
Matemaatikko
25.1.
Todellakin on aika poistaa pakkoruotsi. Todella harvalle sen opiskelusta on koko elämän aikana yhtään mitään hyötyä ja silti tähän kieleen pitää panostaa miljardeja euroja rahaa. Herätys, valtionvelan korot nousevat lähivuosina n. 5 miljardiin euroon vuodessa, meillä ei ole todellakaan sentin senttiä haaskata rahaa tai ihmisten motivaatiota pakkoruotsilla ja näennäisellä valheellisella kaksikielisyydellä, mikä on oikeasti vain äärimmäisen paikallinen ilmiö lähinnä länsirannikolla Suomessa.
Herätkää oikeasti, miksi haluatte että kaikkien on PAKKO opiskella ruotsia? Se on sadistista, vanhanaikaista ja siitä on VAPAUS kyllä todella kaukana!
Älkääkä alkako sitä samaa stooria "sitten vapaaehtoiseksi matematiikka ja biologiakin" eijjei väärin väärin väärin. Luonnontieteet kuuluvat yleissivistykseen, ruotsinkieli ei kuulu millään tavoin yleissivistykseen missäänpäin maailmaa. Se ei ole mitenkään universaali kieli, edes pohjoismaissa.
Laitala
25.1.
Kiitokset Mantilalle asiallisesta kirjoituksesta Suomen kielten-opetuksesta. Toivottavasti tälläisiä tulee lisää, niin Mantilalta kuin muiltakin kirjoittajilta, tarvitsemme kirjoittajia jotka uskaltavat ottaa kantaa tähän pakkoruotsiin. Ja toivottavasti Mantilaa ei hätkähdytä Wallinin vaste omassa blogissaan. Kun näitä kahta kirjoitusta vertaa keskenään on Mantilan kirjoitus paljon analyyttisempi ja asiallisempi kuin Wallinin vastine.
Ja kysymys teille pakkoruotsittajille: Mitä kauheaa siinä olisi jos ruotsista tulisi valinnainen kieli? tällöinhän ne jotka haluavat opiskella ruotsia opiskelisivat sitä (näitäkin siis löytyy) ja ne jotka eivät koe sitä omaksi jutukseen opiskelisivat jotakin muuta. Aivan niinkuin tehdään muidenkin kielten osalta. Eikö tämä olisi win-win -tilanne? Tähän kysymykseen en ole saanut keneltäkään pakkoruotsittajalta minkäänlaista vastausta.
Ja kysymys teille pakkoruotsittajille: Mitä kauheaa siinä olisi jos ruotsista tulisi valinnainen kieli? tällöinhän ne jotka haluavat opiskella ruotsia opiskelisivat sitä (näitäkin siis löytyy) ja ne jotka eivät koe sitä omaksi jutukseen opiskelisivat jotakin muuta. Aivan niinkuin tehdään muidenkin kielten osalta. Eikö tämä olisi win-win -tilanne? Tähän kysymykseen en ole saanut keneltäkään pakkoruotsittajalta minkäänlaista vastausta.
pp
25.1.
Mikäs Suomi se sellainen on jossa englantia puhutaan tai venäjään virastoissa, ei mikään. Se on tämän hullun talousjärjestelmän tuote siinä kuin pörssikeinottelukin, joka vie kaiken tuhoon omalla mahdottomuudellaan. Suomi on aina ollut olemassa omilla voimavaroillaan ja pysyy Suomena vain jos laitamme stopin tälle yhdentyvälle maailmalle. Jo tätä hulluutta on mielestäni tarpeeksi kauan harrastettu.
retu k.
25.1.
Pakkoruotsin ainoa todellinen tarkoitus on vaikeuttaa suomenkielisen koululaisen opiskelua ja urakehitystä. Samalla määrätyt tahot haluavat kaventaa suomenkielisten äidinkielen taitoja lisäämällä ruotsin tunteja. Näillä ruotsalaispiireillä näyttää olevan selvä päämäärä, eli suomen kielen valta-aseman murentaminen ja rapauttaminen.
Länge Leve Finlandssvenskheten
25.1.
Jos joku kieli tästä maasta pitäisi poistaa niin se olisi ilman muuta suomenkieli! Kuka tarvitsee sitä? Sitä ei puhu kuin muutama miljoona maailman väestöstä, edes Pohjoismaissa sillä ei tee mitään. Ruotsia ymmärtää niin norjalaiset kuin tanskalaisetkin, ja me jotka ovat ruotsinkielisiä tai kaksikielisiä ymmärrämme myös näitä kieliä ja pystymme kommunikoimaan vaivatta omalla kielellämme. Samaa ei voi suomenkielinen sanoa. Lisäksi kun tässä puhutaan englanninkielen tärkeydestä niin voin vain sanoa että ruotsinkieli on paljon lähempänä englanninkieltä kuin suomenkieli on ja siksi me opimme ja puhumme sujuvammin englantia kuin muut tässä maassa. Sanoisin kyllä kun nyt ollaan tällä kansainvälisellä linjalla että suomenruotsalaiset ovat paljon kansainvälisempiä kielen ja kommunikaation suhteen sekä myöskin avarakatseisimpia kuin suomenkieliset veljemme. Joten jos jotain kieltä tulisi vähentää, mikä minusta on ihan tyhmä ajatus, se tulisi luonnollisesti olemaan se josta on vähiten hyötyä kansainvälisesti (koska kirjoituksessa puhutaan vieraiden kielien merkityksestä) eli suomenkieli.
Homeros
25.1.
Olipa kerrankin hyvä kolumni päätoimittajalta. Perustelut olivat pitävät, käsittely asiallista ja johtopäätökset jämäkät. Milloinkahan poliitikot puuttuvat tosissaan tähän asiaan? Lisää tällaisia kolumneja ja vähemmän höpötystä Natosta ja parlamentarismista, joka vain lisäisi puoluevaltaa.
Freudenthalistinen valhe
25.1.
Finlandssvenshetenille tiedoksi, että suomi ei ole hyödytön kieli Suomessa vaan nimenomaan se kaikkein hyödyllisin, jota kaikkien Suomessa asuvien kuuluisi osata ja keskivertotanskalaisen ja norjalaisen ruotsin kielen taidot riittävät lähinnä
"nakkikioskikeskusteluun" eivät monipuoliseen itseilmaisuun eivätkä norja ja tanska ole edes sama kieli kuin ruotsi, joten on turha on valehdella enää, kun kaikki järkevät ihmiset tajuavat kyseisen väitteen olevan RKP-henkistä propagandaa. Eihän espanjaakaan osaa automaattisesti, jos osaa italiaa, vaikka ne ovatkin sukulaiskieliä keskenään.
Englannin kielen ääntämisen oppiminen ei ole muuten omasta äidinkielestä kiinni vaan lahjakkuudesta sekä ahkerasta opiskelusta ja keskivertosuomenruotsalaiset eivät todellakaan menisi missään kansainvälisissä tapaamisissa täydestä esim. britteinä tai jenkkeinä, vaikka kuinka sujuvasti puhuisivat englantia, koska se ei ole heidän äidinkielensä.Ruotsi ei ole koskaan ollut muutenkaan kansainvälinen kieli vaan 10 miljoonan ihmisen puhuma pikkukieli, joten se siitä svekovalheesta.
Suomenruotsalaisten avarakatseisuus on yksi suurimpia myyttejä, koska ainakaan kielipolitiikassa Suomen ruotsinkieliset eivät ole koskaan olleet avarakatseisia
vaatiessaan suomenkieliselle koululaisille pakkoruotsia ja suomenkielisille virkamiehille
virkakamiesruotsia, vaikka nämä virkamiehet eivät työskentelisi ruotsinkielisillä alueilla ollenkaan.
Mitä haaskausta!
25.1.
Erittäin asiallinen kirjoitus ilman kiihkoa ja ylilyöntejä. Hyvä! Fakta on, ettemme ole enää toisen luokan pohjoismaalaisia, vaan ensimmäisen luokan eurooppalaisia. Pakkoruotsin aika on ohitse, ja sen alasajoa ei pysäytä enää mikään. On vain ajan kysymys, milloin Suomesta tehdään viralllisesti yksikielinen: millainen se jo on 95/5 kieliosuuksillaan. Pakkoruotsin lopettaminen ei estä vapaaehtoiseta ruotsin opiskelua eikä se ole mitenkään pois suomenruotsalaisilta. Päinvastoin pakkoruotsin lopettamien lopettaa tulehtuneet kieliriidat ja edesauttaa kieliryhmien lähentymistä: olemmehan me kaikki kuitenkin suomalaisia. Tammikuulle: Ruotsin kielen opiskelu ON pois muilta kieliltä, se on selvää. Kuka opettelee soittamaan kitaraa jos tarkoituksena on oppia soittamaan pianoa? Olet ahdasmielinen ja ajattelemaan kykenemätön mikäli väität muuta. Porttiteoria ei toimia. Pakkoruotsi on maamme suurin taloudellinen rasite ja yksi merkittävä kansallisen kilpailukyvyn este. Me tarvitsemme jatkossa motivoituneita kielten opiskelijoita.
menty taaksepäin
25.1.
Paluumuuttajia Euroopasta ja kauempaa ihmetyttää tämä Suomeen ilmestynyt pakollinen ruotsin kieli.
Opetusministeri Virolainen ja Rkp jarruttivat suomalaisten kielitaidon säätämällä pakkoruotsin peruskouluihin.
Opetusministeri Virolainen ja Rkp jarruttivat suomalaisten kielitaidon säätämällä pakkoruotsin peruskouluihin.
Johannes
25.1.
Tervetuloa vapaaehtoinen ruotsi! Oikein sanottu. Nykyisen systeemi on aivan kohtuutonta maahanmuuttajille ja kaksikielisille joiden toinen kieli ei ole ruotsi. Japanilainen vaimoni ja kaksikieliset lapseni eivät voi millään ymmärtää miksi heidän on pakko opiskella ruotsia. En ymmärrä minäkään vaikka olen pakkoruotsia lukenut 8 vuottaa peruskoulusta TKK:lle. Kertaakaan en ole tarvinnut. On törkeää Suomen valtiolta että lapsilleni pakkoryötetään ruotsia ennekuin he edes osaavat kunnolla kahtaa omaa äihinkieltääm japania ja suomea. Pakollinen ruotsi luultavati estää heitä sekä englannin oppimisen että omien äidinkielisensä kunnollisen oppimisen.
leka
25.1.
Aioin jättää Kalevan tilauksen uusimatta, niin ruotsinmieliseksi on Kaleva jo mennyt. Tämä juttu pistää asian uudelleen harkintaan. Ensimmäinen järkevä kannanotto Kalevalta kielikeskusteluun ja kielivapauteen.
Tosin englannin virallistamisesta olen eri mieltä. Jos meinaa asua ja työskennellä pysyvästi täällä, suomen kieli on opeteltava jossain vaiheessa. Kaikkialla on sama juttu, jos muutat maahan, on ennenpitkää opeteltava se kieli jota valtaväestö puhuu. Muuten on vain ikuinen turisti.
Tosin englannin virallistamisesta olen eri mieltä. Jos meinaa asua ja työskennellä pysyvästi täällä, suomen kieli on opeteltava jossain vaiheessa. Kaikkialla on sama juttu, jos muutat maahan, on ennenpitkää opeteltava se kieli jota valtaväestö puhuu. Muuten on vain ikuinen turisti.
??
25.1.
Outo kommentti päätoimittajalta,kun Oulun seudulla on kovasti vannottu ,että tänne siirtyneet ruotsinkielisten virallliset asiat voidaan hoitaa yhtä hyvin kuin muuallakin. Ruotsia puhuvat keskipohjalaiset eivät ole hallintomuutosta halunneet. Ehkä monilla palstan valittajilla on ollut muitakin pakkopulla-aineita koulussa?
Ihmettelen järjenjuoksuasi ??
26.1.
?? "Outo kommentti päätoimittajalta,kun Oulun seudulla on kovasti vannottu ,että tänne siirtyneet ruotsinkielisten virallliset asiat voidaan hoitaa yhtä hyvin kuin muuallakin. Ruotsia puhuvat keskipohjalaiset eivät ole hallintomuutosta halunneet. Ehkä monilla palstan valittajilla on ollut muitakin pakkopulla-aineita koulussa?"
Vai ei ruotsia puhuvat keskipohjalaiset halua?? Paljonkos ruotsia puhuvia olikaan Kokkolanseudulla. Jaa että laskentatavasta riippuen 4-8% asukkaista. Näiden muutaman tuhannen ruotsinkieliseksi rekisteröityneen suomea osaavan Kokkolalaisen asukkaan vuoksi pitää sitte Oulussaki virkamiespakkoruotsia opiskella. Etkö tosiaan näe tässä mitään omituista. Pakkoaineita kouluissa on mutta esim. matematiikkaa opiskellaan pakolla ympäri maailman. Ruotsia opiskellaan pakolla vain Suomessa ja Ruotsissa. Ruotsi tosin on ruotsalaisten äidinkieli. Suomessa siis 95%kansasta pakotetaan opiskelmaan 5% puhumaa kieltä. Etkö tosiaan näe tässäkään mitään omituista.
Mie ite
26.1.
Mainio Mantila kirjoittaa taas asiasta asiallisesti.Kiitos!
Kielitaitoinen
26.1.
"Vai ei ruotsia puhuvat keskipohjalaiset halua?? Paljonkos ruotsia puhuvia olikaan Kokkolanseudulla. Jaa että laskentatavasta riippuen 4-8% asukkaista. Näiden muutaman tuhannen ruotsinkieliseksi rekisteröityneen suomea osaavan Kokkolalaisen asukkaan vuoksi pitää sitte Oulussaki virkamiespakkoruotsia opiskella."
Eihän tuo mitenkään vastannut kysymykseen siitä ovatko keskipohjalaiset ruotsinkieliset Ouluun päin suuntautumista toivoneet. Faktahan on että eivät, kuten ei Kokkola kokonaisuudessakaan, mutta kun naapuripitäjillä on suhteeton valta ei asialle oikein mitään voi. Syyttäköön sitten itseään.
Päätoimittaja voisi kyllä valaista seuraavaa kommenttiaan: "Suomalaisille ruotsia hyödyllisempää olisi osata venäjää, japania, espanjaa, kiinaa tai jopa arabiaa." Täysin älytön väite jo syntyessään.
--
27.1.
Ensin koko Suomi pakkoruotsitetaan kaikilla kouluasteilla ja sitten se jo opiskeltu ruotsi ei kelpaakaan näille hemmotelluille ruotsinkielisille. Laitetaan virkamiesruotsinsa opiskelleet virkamiehet uudelleen koulunpenkille. Minkä vuoksi siis korkeakouluissa vaaditaan virkamiesruotsi pakollisena aineena luettavaksi, jos ei se kelpaa tosipaikan tullen?
Kielitaitoinen
28.1.
Virkamiesten ruotsintaito on yksi asia ja random-asiakaspalvelijoiden taito toinen. Siinä on kieltämättä ristiriita että viralliset kielivaatimukset täytetään, mutta toisaalta Oulussa ei varmasti vaadita virallisestikaan enempää kuin hyvää suullista ja kirjallista ruotsin osaamista. Se ei yksinkertaisesti riitä.
Oma kieli, oma mieli
29.1.
Kalevan linjaus ei palvele ketään ja siitä on suoraa haittaa opiskelijoille. Tällaisen ilmapiirin lietsominen nuoriin, joilla on tällä hetkellä opiskeltava ruotsia, vie pohjaa koulun työltä opiskelijoiden kannustamisessa kielten opiskeluun. Tällaisessa ilmapiirissä nuori ei uskalla nauttia ruotsin oppimisesta, kun paikallinen media myllyttää tällaista typeryyttä. Useat opiskelijat haluavat oppia ruotsia ja pitävät sitä tärkeänä tulevaisuutensa kannalta. Kalevan olisi syytä linjata suhtautuminen ruotsin kieleen uudestaan.
luutakaisa
1.2.
Hys hys, Oma mieli.oma kieli haluaa että pakkoruotsin turhuudesta ei saa sanoa ääneen......!
Kuten keisari kulki kadulla ilman vaatteita, ja kaikki ylistivät miten hänellä on hieno uusi puku!
Haloo, avaa silmäsi, ja näe että Suomi ei ole kaksikielinen vaan suomi on täällä ylivoimainen enemmistökieli ja sen lisäksi meillä on vähemmistökieliryhmiä, joista ruotsinkieliset on yksi ryhmä.
Esim Vantaaalla on 87% suomenkielisiä, 2.,9 % ruotsinkielisiä lähes 10 % muita kieliä puhuvia .
Suomi ei ole kaksikielinen, sitä meille on turha uskotella tänä päivänä.
On järjetöntä enää pakottaa koko kansaa opiskelemaan marginaalisen vähemmistön kieltä, jolla ei tee mitään Suomen ja Ruotsin ulkopuolella.
Ei Ruotsissa eikä Ahvenanmaallakaan ole pakkosuomen opiskelua!
Olen ylpeä hänestä
3.2.
Hyvä Mantila!
En jaksa ymmärtää, mistä meillä itää vaatimus kaikkien ihmisten yhdenmukaiseen osaamisen. Miksi on mahdotonta hyväksyä ihmisten erilaiset taipumukset ja kiinnostuksen kohteet? Itselleni kielten opiskelu on ollut helppoa ja innostavaa, mutta matemaattisesti laqhjakas poikani tekee hanttihommia, koska epäonnistuminen ruotsinkielessä tuotti etenemisesteen lukiossa.
TUOREIMMAT
Latinalaisen Amerikan elokuvafestivaali Cinemaissi järjestetään Helsingissä myös tänä syksynä. Uuden maailman filmeihin voi perehtyä Andorran valkokankailla 7.-10. lokakuuta. • Lue lisää
Painin olympiavoittaja Rauno Mäkinen on kuollut, kertoo Suomen painiliitto. Mäkinen oli 79-vuotias. • Lue lisää
Italialainen Fabio Capello jättää tehtävänsä Englannin jalkapallomaajoukkueen päävalmentajana vuoden 2012 EM-lopputurnauksen jälkeen. Capello kertoi brittimedialle tänään siirtyvänsä eläkkeelle kahden vuoden kuluttua. Capello on 64-vuotias. • Lue lisää
Suomi on pitänyt kärkipään asemansa maailman kilpailukykyisimpien maiden listalla. Maailman talousfoorumin WEF:n mukaan Suomi on nyt sijalla seitsemän lähes 140 maata käsittävässä vertailussa. Viime vuoteen verrattuna Suomi on menettänyt sijoitustaan yhden pykälän. • Lue lisää
Yhdysvaltain edesmenneestä presidentistä Ronald Reaganista tehdään elokuva. Rainan on määrän ilmestyä elokuvateattereihin ensi vuoden lopulla. • Lue lisää
Tanssiteatteri Eri Turussa esittelee katsojalle tanssin eri tyylejä syyskauden aluksi. • Lue lisää
Kuva: Anne Hentilä
Sääntöjen tarkennukseen oli syytä, koska Pohjois-Suomen aluehallintovirasto totesi viime kesänä Oulun kaupungin Herukan koulun rikkoneen perustus- ja perusopetuslakia, kun se ei tarjonnut kaikille oppilailleen mahdollisuutta osallistua koulun järjestämälle luokkaretkelle. • Lue lisää
Metsästäjän epäonnistuneesta laukauksesta sunnuntaina haavoittuneen karhun jahti jatkuu Haapajärven metsissä viidettä päivää. Komisario Pertti Hautala Jokilaaksojen poliisista kertoo jahtiporukan olevan metsässä koirien kanssa. • Lue lisää
Kuva: Pekka Ala-aho
Finnair ja Finncomm jatkavat sittenkin yhteistyötä kotimaan lentoliikenteessä. • Lue lisää
Ainakin 50 ihmisen pelätään kuolleen bussiturmassa Intiassa, kertoo poliisi. Täpötäysi bussi syöksyi tulvivaan jokeen Madhya Pradeshin osavaltiossa keskisessä Intiassa. • Lue lisää
Suurin osa autoilijoista näyttää pitäneen autonsa renkaista huolta taantumasta huolimatta. • Lue lisää
Energiayhtiö Vapon uudeksi toimitusjohtajaksi nousee diplomi-insinööri Tomi Yli-Kyyny. Yli-Kyyny toimii nykyisin Pohjola Vakuutuksen toimitusjohtajana. Hän aloittaa Vapon johdossa ensi huhtikuun alussa. • Lue lisää
Kuva: Tapio Maikkola
Turvallisuuskampanja rengasratsiasta saatujen ennakkotietojen mukaan huonokuntoisia renkaita on liikenteessä vain vähän enemmän kuin viime vuonna. • Lue lisää
Energiayhtiö Vapon uudeksi toimitusjohtajaksi nousee diplomi-insinööri Tomi Yli-Kyyny. Hän aloittaa Vapon johdossa ensi huhtikuun alussa. • Lue lisää
Filippiinien poliisi saattoi ampua itse ainakin osan panttivangeista Manilan bussikaappauksessa, kertovat viranomaiset. • Lue lisää
Suomessa asuu selvästi EU-keskiarvoa vähemmän ulkomaalaisia, käy ilmi EU:n tilastolaitoksen Eurostatin tuoreesta tilastosta. • Lue lisää
Kuva: Liisa Huima
Tiedot terveydenhuollon henkilökunnan pätevyydestä saa tästä päivästä alkaen internetistä. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira avaa internetiin palvelun, josta voi tarkistaa hoitohenkilökunnan tiedot. • Lue lisää
LUETUIMMAT
Kerro meille
videot
Äidin lihapullat lyövät sushin
Vaikka pikaruokakojuja näkyy katukuvassa yhä useammin, maittaa suomalaisille edelleen perinneruoka
Vaikka pikaruokakojuja näkyy katukuvassa yhä useammin, maittaa suomalaisille edelleen perinneruoka
moottori
autouutiset 3.9.
EU haluaa katsastaa moottoripyörät
koti
Koti-Kaleva 4.9.
Valoa ja varjoa
hyvä olo
Hyvä olo 4.9.
Sormiruoka ruokkii kaikkia aisteja
sunnuntain puheenvuoro
Sunnuntain Puheenvuoro 6.9.
Ovatko vanhemmat ulkopuolisia?
YHTEYSTIEDOT
Tekijänoikeudet © Kaleva Oy