11:06  Torstai 9 Syyskuuta 2010 
13222
9.9.2010 
Tiistai 7.9.2010, vilskettä vielä  
•  Lisää lukijakuvia
 
RSS
Kotimaa 27.4.2009 

Lama vauhditti keskuksia

Lähinnä kameraa Basekan perheen nuorin Byakisaka vieressään Willy Shabulintente. Hänestä oikealla perheen isä Chadrac, äiti Kugonza, tytär Judith, naapurista vieraisille saapuneet Cyiza ja Godelive sekä perheen vanhin tytär Sylvie.
Lähinnä kameraa Basekan perheen nuorin Byakisaka vieressään Willy Shabulintente. Hänestä oikealla perheen isä Chadrac, äiti Kugonza, tytär Judith, naapurista vieraisille saapuneet Cyiza ja Godelive sekä perheen vanhin tytär Sylvie. Petri Hakkarainen
Kuva: Petri Hakkarainen
Lähinnä kameraa Basekan perheen nuorin Byakisaka vieressään Willy Shabulintente. Hänestä oikealla perheen isä Chadrac, äiti Kugonza, tytär Judith, naapurista vieraisille saapuneet Cyiza ja Godelive sekä perheen vanhin tytär Sylvie.
Lama on vauhdittanut kuntien kiinnostusta uusien turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten perustamiseen. Sisäministeriöön on tullut paljon yhteydenottoja, joissa on kerrottu kunnasta löytyvät vastaanottokeskustoimintaan sopivista kiinteistöistä.

Kiinnostuksesta kertoo osaltaan myös se, että vastaanottopaikkojen määrä on kasvanut viime vuoden lopun ja alkuvuoden aikana noin 1 500 paikasta yli 4 700 paikkaan.

Huomattavasta kasvusta huolimatta maahanmuuttojohtaja Sirkku Päivärinne sisäministeriön maahanmuutto-osaston kansainvälisen suojelun yksiköstä arvioi tilanteen kuitenkin käytännössä vaihtelevan kunnittain. Aloitteita on jäänyt kunnissa myös pöydälle.

"Julkisuudessa on ollut sellaisia kuntia, jotka ovat kokeneet vastaanottokeskuksen olevan piristysruiskeen alueelle, koska sillä saadaan työpaikkoja, valtion turvaamaa toimeliaisuutta ja käyttöä kuntien kiinteistöille", Päivärinne selventää.



Valtio seuraa kustannuksia tarkasti


Käytännössä valtio maksaa turvapaikanhakijan vastaanottokustannukset toiminta- ja taloussuunnitelman mukaisesti täysimääräisesti ylläpitäjälle, joka voi olla kunta tai joku muu palveluntuottaja.

Kiinteät kustannukset, henkilöstökustannukset ja turvapaikanhakijoista aiheutuvat kustannukset maksetaan. Palvelut tuotetaan pääsääntöisesti lähialueilla, jolloin vaikutus jää paikkakunnalle.

Valtio sopimuksella ostaa näitä palveluja kunnalta tai muulta toimijalta. Kultakaivoksia tai rahasampoja eivät vastaanottokeskukset Päivärinteen mielestä kunnille ole.

"Jo sopimusvalmistelun aikana pyritään katsomaan, että kiinteät kustannukset ovat vertailukelpoiset, tilat soveltuvat käyttöön, vuokrataso vastaa sen seudun vuokratasoa. Henkilöstömitoitus on ohjeistettu siten, että tarpeetonta henkilöstöä ei ole."

Siikajoen kunnanjohtaja Kaisu Tuomi ja Pudasjärven kaupunginjohtaja Kaarina Daavittila katsovat, ettei vastaanottokeskukset ole suuria tulonlähteitä kunnalle.

"Kun kysymys on kuitenkin ihmisistä, ei asioita voi pelkästään euroissa pelata. Kun vastaanottokeskuksen toimintaa ylläpidetään, tavoitteena on se, että kunta saa omansa pois", Tuomi selventää.

"Kiinnostuksemme on humanitaarista, ihmisystävällistä. Yhteiskunnallisesti on vain hyvä, jos meillä on tiloja, joita toimintaan voi käyttää ja työntekijöitä, jotka tarvitsevat töitä. Kauppaliikkeet tarvitsevat lisää kysyntää", sanoo Daavittila.

Vaikka valtio maksaakin vastaanoton aikaiset kustannukset, kunnalle jää Tuomen mukaan vielä kustannuksia esimerkiksi opetustoimessa.

"Jos tilannetta katsotaan kauttaaltaan, jää paikkakunnallekin tuloja. Asukkaat tarvitsevat ruokaa, vaatteita ja muuta elämiseen tarvittavaa."



Vastaanottokeskus lisää kunnan elinvoimaa


Pudasjärvellä mietittiin säästösuunnitelmien yhteydessä Rimminkankaan betonisen, hyväkuntoisen asuntolarakennuksen purkamista, kun TE-keskukselta tuli kysely, jossa ministeriö haki yhteistyökumppania.

Etuihin Daavittila laskee keskuksen työntekijöiden palkkaamisen, mutta myös elinvoimaisuuden ja kysynnän kasvamiseen.

"Kaikki merkit viittaavat siihen, että vastaanottokeskukseen liittyy tekijöitä sellaisia, jotka saattavat pitkässä juoksussa kuntaa elvyttää."



Helge Murtovaara 

Lähetä juttuun liittyvä kuva tai video
Avaa keskustelu aiheesta juttutuvassa
Facebook 
del.icio.us del.icio.us
KOMMENTOI
LÄHETÄ 
KOMMENTIT
 
irtisanottu/lomautettu
27.4.2009 
Nyt ei ymmärrä, miten se lisää työpaikkoja jos tulee 10 pakolaista ja pakolais keskuksessa on 3 hoitajaa?? Eikö tosiaankaan ne 10 maahanmuuttajaa maksa kunnalle enemmän mitä valtiolta saa apua, eihän tuo pidä alkuunkaan paikkaansa, tilastot kyllä löytyy kun googlettaa vähäsen.
 
Lukija
27.4.2009 
Valtio maksaa eli me. Se on 57000€/nupp vuodessai. Turvapaikkaturismista pitäisi puhua. Pakolaisia tulee Suomeen edelleen se 750/vuosi ja he ovat oikeita pakolaisia. Suomeen tulleet irakilaiset maksaneet matkastaan ihmissalakuljettajille jopa 17000€. Pelkästään Turkuun tulee jo nyt 500 hakijaa kuussa. Konkurssia pukkaa Suomi nimiseen valtioon. Miten nämä maanpaossa olevat voivat pitää samaan aikaan ravintolaa Somaliassa ja lomailla siellä aika-ajoin?
 
Wonderwall
27.4.2009 
Ja raha tähän kaikkeen tulee ilmeisesti siitä kuuluisasta valtion taikaseinästä.
 
lAika
27.4.2009 
Tänne vaan!!! Jostakinhan sitä rahaa on revittävä..vaikka minkä tahansa kustannuksella..
 
Lukija
27.4.2009 
Lyhytnäköistä tuollainen maahanmuuttokeinottelu,laskut maksetaan sitten laman jälkeen !
 
JP
27.4.2009 
Vähän kuin pahkasikaa lukisi.
 
uuu
27.4.2009 
""Julkisuudessa on ollut sellaisia kuntia, jotka ovat kokeneet vastaanottokeskuksen olevan piristysruiskeen alueelle, koska sillä saadaan työpaikkoja, valtion turvaamaa toimeliaisuutta ja käyttöä kuntien kiinteistöille" Käytännössä valtio maksaa turvapaikanhakijan vastaanottokustannukset toiminta- ja taloussuunnitelman mukaisesti täysimääräisesti ylläpitäjälle, joka voi olla kunta tai joku muu palveluntuottaja." ...hyväää päiväää ... niin ja mistähän se tämä raha otetaan ..... veronmaksajien palkasta joka kuukausi. Oli vain niin hienosti muotoiltu että kuulosti ihan ilmaiselta rahalta, oikein tippuu taivaasta. Mutta, tässä puhutaan nyt humanitaarisesta maahanmuutosta eli turvapaikanhakijoista. Ei työperäisestä maahanmuutosta.
 
Human
27.4.2009 
"Kiinnostuksemme on humanitaarista, ihmisystävällistä. "

Nyt tuli ihan tippa silmään
 
Sellasta se
27.4.2009 
Panostasivat yhtä innokkaasti sairaisiin ja vanhuksiin joiden olot on paljon huonommat kuin näillä mamuilla . Missä se humanitäärisyys on ?
 
mikko
27.4.2009 
Jos näillä rahoilla tuettaisiin syntyvyyttä siten, että jokaisesta lapsesta saisi x-määrän verovähennyksiä niin tuleva työvoimapulakin ratkeaisi.
TUOREIMMAT
Kaikki 
Urheilu 
Viihde 
P-Suomi 
Ei urheilua 
Vimpelissä Etelä-Pohjanmaalla eletään pesäpallohuuman vallassa, kun mestaruus on katkolla Vimpelin Vedolle lauantaina. Lauantain oli tarkoitus olla koulupäivä kaikissa Vimpelin kouluissa, mutta pesäpallofinaalin vuoksi koulut suljetaan. Myös samalle päivälle kaavaillut yrittäjien syysmarkkinat peruttiin.  •  Lue lisää
 
Latinalaisen Amerikan elokuvafestivaali Cinemaissi järjestetään Helsingissä myös tänä syksynä. Uuden maailman filmeihin voi perehtyä Andorran valkokankailla 7.-10. lokakuuta.  •  Lue lisää
 
Urheilu-uutiset 10:34 
 0
Painin olympiavoittaja Rauno Mäkinen on kuollut, kertoo Suomen painiliitto. Mäkinen oli 79-vuotias.  •  Lue lisää
 
Italialainen Fabio Capello jättää tehtävänsä Englannin jalkapallomaajoukkueen päävalmentajana vuoden 2012 EM-lopputurnauksen jälkeen. Capello kertoi brittimedialle tänään siirtyvänsä eläkkeelle kahden vuoden kuluttua. Capello on 64-vuotias.  •  Lue lisää
 
Suomi on pitänyt kärkipään asemansa maailman kilpailukykyisimpien maiden listalla. Maailman talousfoorumin WEF:n mukaan Suomi on nyt sijalla seitsemän lähes 140 maata käsittävässä vertailussa. Viime vuoteen verrattuna Suomi on menettänyt sijoitustaan yhden pykälän.  •  Lue lisää
 
Yhdysvaltain edesmenneestä presidentistä Ronald Reaganista tehdään elokuva. Rainan on määrän ilmestyä elokuvateattereihin ensi vuoden lopulla.  •  Lue lisää
 
Tanssiteatteri Eri Turussa esittelee katsojalle tanssin eri tyylejä syyskauden aluksi.  •  Lue lisää
 
Kaukovainion koulun rehtorin, OAJ:n paikallisen puheenjohtajan Timo Kettunen painottaa luokkaretkien korkeaa tasoa. Luokkaretkillä tutustutaan luontoon, kasveihin ja eläimiin sekä luonnossa kulkemiseen. Nykyajan lapsille retki saattaa olla ainutlaatuinen kokemus.”
Kaukovainion koulun rehtorin, OAJ:n paikallisen puheenjohtajan Timo Kettunen painottaa luokkaretkien korkeaa tasoa. Luokkaretkillä tutustutaan luontoon, kasveihin ja eläimiin sekä luonnossa kulkemiseen. Nykyajan lapsille retki saattaa olla ainutlaatuinen kokemus.” Anne Hentilä
Kuva: Anne Hentilä

Sääntöjen tarkennukseen oli syytä, koska Pohjois-Suomen aluehallintovirasto totesi viime kesänä Oulun kaupungin Herukan koulun rikkoneen perustus- ja perusopetuslakia, kun se ei tarjonnut kaikille oppilailleen mahdollisuutta osallistua koulun järjestämälle luokkaretkelle.  •  Lue lisää
 
Metsästäjän epäonnistuneesta laukauksesta sunnuntaina haavoittuneen karhun jahti jatkuu Haapajärven metsissä viidettä päivää. Komisario Pertti Hautala Jokilaaksojen poliisista kertoo jahtiporukan olevan metsässä koirien kanssa.  •  Lue lisää
 
Finnair ja Finncomm jatkavat yhteistyötä
Finnair ja Finncomm jatkavat yhteistyötä Pekka Ala-aho
Kuva: Pekka Ala-aho

Finnair ja Finncomm jatkavat sittenkin yhteistyötä kotimaan lentoliikenteessä.  •  Lue lisää
 
Ainakin 50 ihmisen pelätään kuolleen bussiturmassa Intiassa, kertoo poliisi. Täpötäysi bussi syöksyi tulvivaan jokeen Madhya Pradeshin osavaltiossa keskisessä Intiassa.  •  Lue lisää
 
Suurin osa autoilijoista näyttää pitäneen autonsa renkaista huolta taantumasta huolimatta.  •  Lue lisää
 
Energiayhtiö Vapon uudeksi toimitusjohtajaksi nousee diplomi-insinööri Tomi Yli-Kyyny. Yli-Kyyny toimii nykyisin Pohjola Vakuutuksen toimitusjohtajana. Hän aloittaa Vapon johdossa ensi huhtikuun alussa.  •  Lue lisää
 

Tapio Maikkola
Kuva: Tapio Maikkola

Turvallisuuskampanja rengasratsiasta saatujen ennakkotietojen mukaan huonokuntoisia renkaita on liikenteessä vain vähän enemmän kuin viime vuonna.  •  Lue lisää
 
Talous 8:35 
 0
Energiayhtiö Vapon uudeksi toimitusjohtajaksi nousee diplomi-insinööri Tomi Yli-Kyyny. Hän aloittaa Vapon johdossa ensi huhtikuun alussa.  •  Lue lisää
 
Filippiinien poliisi saattoi ampua itse ainakin osan panttivangeista Manilan bussikaappauksessa, kertovat viranomaiset.  •  Lue lisää
 
Suomessa asuu selvästi EU-keskiarvoa vähemmän ulkomaalaisia, käy ilmi EU:n tilastolaitoksen Eurostatin tuoreesta tilastosta.  •  Lue lisää
 
LUETUIMMAT
Tänään 
Viikon 
Tämä kuukausi 
Kerro meille
videot
elokuvat
Yleisö 

TV-elokuvat tänään 
Vapaus, rakkaus (Draama) 
Pahan hetki (Jännitys) 
menokalenteri
jari
 
galleria
 
8.9.2010
 
Hollanti vei voiton
 
liite
 
extrat
Tv-ohjelmat
Carita
Videot
Kuvagalleriat
OMVF
Urheilutähti
Karhu
Nuorten työttömyys
minigallup
lukijakuvat
9.9.2010
 
Tiistai 7.9.2010, vilskettä vielä riittää merellä!
 
juttutupa
TUOREIMMAT
Jalmari | Ikä: 15 min 
Testi kaikille.! | Ikä: 25 min 
Pelakuu | Ikä: 27 min 
Lukija | Ikä: 37 min 
Tuskin edes Kiinassa... | Ikä: 1 t 
KUUMAT
lukija | Viestejä: 30 
Anna | Viestejä: 45 
PerusSeppo | Viestejä: 21 
feuerbach | Viestejä: 35 
Lukija | Viestejä: 38 
moottori
Paraneeko moottoripyöräilyn liikenneturvallisuus, mikäli määräaikaiskatsastukset ulotettaisiin myös niihin? Siinä kysymys, johon Suomi joutuu lähitulevaisuudessa ottamaan kantaa.
Paraneeko moottoripyöräilyn liikenneturvallisuus, mikäli määräaikaiskatsastukset ulotettaisiin myös niihin? Siinä kysymys, johon Suomi joutuu lähitulevaisuudessa ottamaan kantaa. Lehtikuva
autouutiset 3.9. 
EU haluaa katsastaa moottoripyörät
koti
Ingo Maurer kuratoimansa valaisinnäyttelyn avajaisissa. Etualalla hänen suunnittelemansa riippuvalaisin Doble C. Future. Zhu Xiaojien
Bottle Lamb perustuu viinipulloon, led-lamppuun ja kiinteäään katkaisimeen. Sitä voi käyttää sekä valaisimena että valonlähteenä
kasville tai kukkamaljakkona.
Ingo Maurer kuratoimansa valaisinnäyttelyn avajaisissa. Etualalla hänen suunnittelemansa riippuvalaisin Doble C. Future. Zhu Xiaojien Bottle Lamb perustuu viinipulloon, led-lamppuun ja kiinteäään katkaisimeen. Sitä voi käyttää sekä valaisimena että valonlähteenä kasville tai kukkamaljakkona. Kimmo Brandt
Koti-Kaleva 4.9. 
Valoa ja varjoa
hightech forum
hyvä olo
Enni Saarinen osaa jo syödä sormin.
Enni Saarinen osaa jo syödä sormin. Päivi Karjalainen
Hyvä olo 4.9. 
Sormiruoka ruokkii kaikkia aisteja
sunnuntain puheenvuoro
Maarit Alasuutari on tutkinut, mitä vanhempien ja päivähoidon työntekijöiden välisissä keskusteluissa tapahtuu.
Maarit Alasuutari on tutkinut, mitä vanhempien ja päivähoidon työntekijöiden välisissä keskusteluissa tapahtuu. Merja Ojala
Sunnuntain Puheenvuoro 6.9. 
Ovatko vanhemmat ulkopuolisia?
YHTEYSTIEDOT
Tekijänoikeudet © Kaleva Oy